sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Ensimmäinen adventti




Huomenna se alkaa. Nimittäin joulukuu!
Eilen kävin Iisalmen vanhassa kirkossa laulamassa joululauluja perinteisessä joululauluillassa. Tuntuu ihmeelliseltä miten ne laulut tuntuu niin ihanilta, vaikka vuodesta toiseen lauletaan samoja lauluja. Tai se Hoosianna, kun kirkko on täynnä kaikenikäisiä ihmisiä, jotka seisten laulavat sydämensä pohjasta toivottaen Joulun Lapsen tervetulleeksi.
Sydän ja mieli on täynnä joulun odotusta: vielä 24 päivää jouluaattoon, mutta sitäkin parempaa on että 22 päivän päästä pääsen taas Arizonaan, sinne minne olen ikävöinyt siitä asti kun tulin Suomeen takaisin.  Toisaalta jännittää kun tulee ensimmäinen joulu poissa kotoa ja siellä jouluperinteet on varmasti ihan erilaiset kuin täällä, mutta mikä olisikaan parempaa kuin joulu oman rakkaan kanssa <3

Päiväkodin lasten kautta tuntuu, niinkuin itsekin eläisin sitä lapsuuden joulunodotusta. Mikään ei vedä vertoja lasten ilosta loistaville silmille, kun yllätyksenä lapsille pystytimme perjantaina joulukuusen, jonka lapset saivat itse koristella. Sitä samaa vilpitöntä iloa haluaisin jakaa jokaisen sydämeen. Toivon jokaiselle oikein ihanaa ja rauhallista joulun odotusta!
<3:llä Riikka

Sytytän kynttilöitä tänä jouluna
llon kynttilöitä surullisille
Toivon kynttilöitä sinne, missä on epätoivoa
Rohkeuden kynttilöitä sinne, missä pelko on lähellä.
Rauhan kynttilöitä myrskyjen runtelemiin päiviin,
Armon kynttilöitä helpottamaan raskaita taakkoja.
Rakkauden kynttilöitä jokaiseen sydämeen
Kynttilöitä, jotka loistavat koko vuoden

 -Howard Thurman-